top of page
SENSOMOTORINEN VALMENNUS

Sensomotoriset refleksit, jotka ohjaavat kehitystä varhaislapsuudessa, voivat jäädä päälle tai aktivoitua uudelleen, aiheuttaen haasteita kuten oppimisvaikeuksia, keskittymisongelmia ja motorisia haasteita, mutta oikein kohdennettu hoito voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toiminnallista tasapainoa.

Sensomotoriset refleksit 

Tieto ihmiskehossa kulkee hermostossa, joka vaikuttaa paitsi motorisiin suorituksiin myös kognitiivisiin kykyihin, tunteisiin ja niiden säätelyyn. Toimiva hermosto mahdollistaa aistien, aivojen, tukirangan ja hermolihasjärjestelmän yhteistyön. Sensomotoriset refleksit ohjaavat kasvuamme ensimmäisten elinvuosien aikana “syttymällä” (spastisetrefleksit) ja ”sammumalla” (primitiivirefleksit).

​

Primitiiviset refleksit ovat automaattisia ja stereotyyppisiä liikkeitä, joita ohjaa aivorunko, eikä niiden toteutumiseen tarvita tietoista ajattelua. Nämä refleksit ovat välttämättömiä selviytymiselle ja kehitykselle kohdussa ja elämän ensimmäisinä kuukausina. Kuitenkin, kun aivojen kehittyneemmät ja monimutkaisemmat alueet alkavat kypsyä, nämä primitiiviset refleksit muuttuvat tarpeettomiksi.

 

Sensomotorisia refleksejä kutsutaan myös hermoston turhiksi liikemalleiksi, sillä aikuisella ne eivät ole enää tarpeellisia hermoston kehittymisen kannalta ja ne tuottavat motoriseen toimintaan epätarkoituksenmukaisia haasteita.

 

Jokainen refleksi liittyy yhteen tai useampaan aistinkäsittelyjärjestelmään, kuten kuuloon, makuun, tuntoon, hajuun, tasapainoon (vestibulaarinen), proprioseptiikkaan (kehon asennon hahmottaminen) tai interoseptiikkaan (kehon sisäisten tuntemusten aistiminen).

Baby's Grasp

SENSOMOTORISET REFLEKSIT

Hilly landscape at dawn

SENSOMOTORINEN EPÄTASAPAINOTILA

Sensomotorinen epätasapainotila

Integroitumattomat refleksit aiheuttavat sensomotorisen epätasapainotilan.

 

Tämä voi ilmetä esimerkiksi:

  • oppimisvaikeudet

  • keskittymisongelmat

  • lukemisen ja kirjoittamisen haasteet

  • huono tasapaino

  • kömpelyys

  • matkapahoinvoini

  • silmä-käsi-koordinaatiohaasteet

  • kehon puoliskojen yhteistyön vaikeudet

  • vireystilan säätelyn haasteet

  • rytmin tunnistamisen vaikeudet

  • haasteina tunne-elämän ja stressinsäätelyn hallinnassa

  • univaikeudet

  • uupumisherkkyys

  • vaikeuksia voimantuotossa

  • liikkuvuuden rajoitukset

  • loukkaantumisherkkyys

  • alisuoriutuminen

 

Keskittymisvaikeudet, lukemisen ja hahmottamisen ongelmat, ADHD sekä autismikirjon häiriöt voivat osittain liittyä säilyneisiin primitiivisiin reflekseihin. On hyvä  kuitenkin muistaa, että päälle jääneet refleksit eivät ole esteenä henkilön menestymiselle, mutta kuluttavat voimavaroja taustalla.

​

Säilyneiden refleksien taustalla voivat olla esimerkiksi:

  • Keisarinleikkaus tai traumaattinen synnytys

  • Stressi raskausaikana

  • Vähäinen vatsallaan olo vauvaiässä

  • Lyhyeksi jääneet ryömimis- tai konttausvaiheet

  • Krooniset korvatulehdukset

  • Vähäinen liikkuminen lapsena

  • Päävammat tai toistuvat kaatumiset

​

Refleksit voivat myös aktivoitua uudelleen aikuisiällä esimerkiksi päähän kohdistuneen iskun, leikkauksen, psyykkisen trauman tai pitkittyneen stressin seurauksena.

 

Sensomotoriset refleksit voidaan kartoittaa ammattilaisen toimesta. Refleksien sammuminen edellyttää asianmukaisia fysikaalisia hoitoja, sekä kotiharjoittelun ohjausta toiminnallisen neurotieteen sensomotoriseen metodiin perehtyneiltä ammattilaisilta.

 

Kotiharjoitteet ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa. Oikein kohdennettu hoito voi parantaa sosiaalista käyttäytymistä, oppimiskykyä, motorisia taitoja sekä fyysistä ja emotionaalista hyvinvointia.

bottom of page